31. lokakuuta 2011

Jauhojen peitossa, taikinakulho sylissä


Tänään olen leiponut. Ja en vain leiponut, vaan myös nautiskellut nam-niin-ihanasta taikinasta. Jos jotakin asiaa rakastin pienenä tyttönä, oli se taikinalla herkuttelu - jätin hieman taikinaa kulhoon ja kaavin kulhon puhtaaksi. Tämä tapa on jäänyt päälle vielä aikuisenakin, ja mikäs sen parempaa! Makea massa on täydellistä lohturuokaa ja myös verraton vaihtoehto herkutteluun. Jotain niin syntistä ja samalla viatonta. Joskus olen jopa tehnyt suklaakakkua vain sen takia, että saisin nautiskella sitä ihanaa, viskillä ryyditettyä suklaamassaa :).

Tänään en ehtinyt ulkoilemaan, mutta huomenna ajattelin mennä ulos tuulettamaan ajatuksiani. Paljon on tapahtunut viime aikoina, niin hyvässä kuin haastavammassakin, ja raikas ulkoilma auttaa aina ongelmiin ja pohdintoihin. Nyt kuitenkin taikinaähkyn jälkeen yöunille. Kauniita unia!

Kuvat: weheartit.com

Maanantain ajatus

Kuka sanoi, ettei syksyisenä aamuna saa muistella kesäisiä hetkiä (ja herkkuja)? :)
"Olet joku joka pyysi, että hänet pudotettaisiin maan päälle, jotta voisit tehdä jotain merkittävää, jotain mikä on sinulle tärkeää, mitä et voinut tehdä missään muualla, milloinkaan muulloin.

Virheitä ei ole. Tapahtumat joita itsellesi aiheutat, olivatpa ne miten epämiellyttäviä tahansa, ovat tarpeen, jotta oppisit sen mitä sinun täytyy oppia. Otatpa minkä askeleen tahansa, se on tarpeen, jotta pääsisit paikkaan, jonne olet valinnut mennä."

-Richard Bach

30. lokakuuta 2011

Kaunista sunnuntaiaamua




Heräilin tänä aamuna jo kuuden jälkeen talviaikaan siirtymisen vuoksi (muistittehan siirtää kelloja? :)). Pötköttelin sängyssä hieman yli seitsemään saakka mutta sitten nousin keittämään teetä ja selailemaan Hesaria. Sunnuntain Hesari on yksi lempiasioistani sarjassa Arjen luksusta, ja käytän usein monta tuntia sen lukemiseen.

Sytyttelin myös kynttilöitä vielä hieman hämärässä aamussa, ja keitin todella maukkaan puuron paahtoleipien kaveriksi. Kanelinen, raejuustoa sisältävä puuro toi mieleen jouluisen riisipuuron :). Josta tulikin mieleeni, että voisin joskus lisätä raejuustoa riisipuuroon. Näin siitä tulisi täyttävämpi ja maistuisi varmasti ihan samalle.


Kaneli-proteiinipuuro
1 annos
* luomu kaurahiutaleita (~1dl)
* voisilmä tai loraus rypsiöljyä
* puoli purkillista raejuustoa
* kurpitsansiemeniä
* ripaus suolaa
* ripaus kanelia
* ripaus steviaa*

Keitä puuro veteen, ja lisää loppuvaiheessa suola, kaneli ja voita. Kaada puuro lautaselle ja sekoita joukkoon raejuusto. Ripottele päälle hieman steviaa ja lopuksi vielä kurpitsansiemenet.

* Stevia on luonnollinen makeutusaine, joka ei sisällä yhtään energiaa eikä se siis myöskään nosta verensokeria. Aine tulee luonnosta ja sitä on käytetty jo iät ja ajat. Itse käytän sitä melkeinpä aina sokerin korvikkeena, ja siitä onkin tullut mun uusi lemppari! Leivonnassa käytän toki tavallista sokeria. Olen tehnyt blogipostauksen steviasta, ja löydät sen täältä:

29. lokakuuta 2011

Onni on...

... graduaherrukseni keskellä mieheni yllättäen tuoma höyryävä kupillinen Rooibos-teetä. ♥ Kohta lenkille!


Gradun tekoa


Nukuin tänään kymmenen tunnin yöunet. Ajastin kyllä sarastusvaloni herättämään yhdeksältä, mutta vain viimeisenä herätyskeinona. Ajattelin, että herään varmasti jo seitsemän jälkeen kun menin niin aikaisin nukkumaan. Heräsin kuitenkin lopulta "auringonvaloon" ja lintujen viserrykseen, eli ilmeisesti univelkaa on kertynyt. Ihanin yllätys oli kyllä kun vedin verhot auki ja avasin ikkunan, jolloin tajusin että ulkonahan on ihan oikeasti aurinkoista ja kyllä ne linnut siellä kirpeässä syysilmassakin visertävät eivätkä vain sarastusvaloni uumenissa :). Sovittiin Rakkaan kanssa, että parin tunnin graduponnistuksen jälkeen lähdetään ulos lenkille. Nyt on jotain mukavaa jota odottaa.

Suosittelen muuten tätä taktiikkaa gradua tai mitä muuta opiskelujuttua tahansa tehdessä. Kun jokin mukava palkinto siintää parin, kolmen tunnin päässä (tai ainakin sitten päivän opiskelun päätteeksi), on niin paljon helpompi keskittyä olennaiseen. Itselläni se on usein teehetki, Hesarin lukeminen loppuun, tanssiminen, lenkki, lounas... mitä tahansa, mikä saa hyvälle tuulelle.

Olen myös usein huomannut, että tenttiin lukiessa tai muuten vain opiskellessa tulee yhtäkkiä tarve tehdä mitä ihmeellisimpiä asioita. Imuroida, katsoa netistä illan telkkariohjelmat tai tarkistaa Wikipediasta jokin pikku detalji joka pyörii mielessä, kahlata läpi vanhoja valokuvia... ja vaikka mitä enemmän tai vähemmän tarpeetonta. Tähän olen keksinyt oivan keinon, nimittäin ruutupaperin koneeni vierellä. Kirjaan siihen ihan kaiken, joka tulee mieleen kun työskentelen, mutta siis vain kirjaan. Annan sitten itselleni luvan tehdä kaikki ne asiat vaikkapa johonkin tiettyyn kellonaikaan. Joskus huvittaa, kun kirjaan ylös esimerkiksi, että pitää tarkistaa netistä mikä sen yhden näyttelijän nimi on, jonka näin aikoinaan siinä yhdessä leffassa... Tällöin tajuan, että nuo mun päähäni putkahtavat "ihan pakko tehdä nyt heti "-asiat ovatkin ehkä hieman kyseenalaisia. Kun kello sitten lyö vaikkapa kaksitoista käyn läpi listan ja teen kaikki kirjaamani asiat. Usein tosin käy niin, että päädyn yliviivaamaan ainakin puolet kirjaamistani asioista, sillä ne ovat yksinkertaisesti niin turhia eivätkä ne kiinnosta mua enää. Tällaista tämä opiskelu on! :)

Nyt syvennyn graduuni, ja jään odottamaan sekä yhteistä lenkkiämme, lounasta että iltaa, jolloin päivän työt on jo tehty. Ja yritän tietysti nauttia edes vähän tästä opiskelusta, jos ei muuten niin edes vilkaisemalla ulos ikkunasta aina silloin tällöin ;).

27. lokakuuta 2011

"Höstmys" eli syksyistä fiilistelyä graduahdistuksen keskellä

Kuva mistäs muualtakaan kuin weheartit.comista
Olen iloinen, että olen taas löytänyt aikaa nettisurffailulle ja blogilleni. Olen juossut töistä kotiin, kotoa töihin ja vääntänyt siinä välissä graduani. Vaikka yritänkin muistaa ottaa välillä iisimmin, voin ihan rehellisesti todeta että olen todella uupunut tällä hetkellä. Välillä tuntuu siltä, että ihan arkisimmatkin askareet ovat jotenkin niin vaikeita suorittaa. Enkä nyt tarkoita sitä, että olisin syvästi masentunut enkä suoriudu arjesta, mutta stressitasoni on tällä hetkellä melko korkealla. Tähän lienee syynä meneillään oleva työpaikanvaihto (mikä sinänsä on ihan positiivinen juttu!) ja takaraivossa koko ajan jyskyttävä graduni. Olen päässyt siinä vasta alkuun, mutta deadlinet puskevat jo päälle.

Muutaman viikon päästä ensimmäinen deadline menee umpeen, jonka jälkeen aloitan uuden työni. En usko, että tahti hiljenee työn myötä, vaikka en jaksaisikaan panostaa graduuni niin täysillä työn ohella. Työ tulee varmasti vaatimaan melko paljon aikaa ja ajatusta, mutta pidän sitä vain mielenkiintoisena asiana joka tuo vähän haastetta elämään ;). Toisaalta isot elämänmuutokset kuten työpaikan vaihto tuovat oman pienen sävähdyksen arkeen myös hieman kuormittavalla tavalla. Sen vuoksi onkin mukava nähdä, miten kaikki lähtee rullaamaan kuukauden sisällä.

Nyt eletään kuitenkin aivan ihanaa aikaa, syksy on pimeimmillään ja syysmyrskyt piristävät iltoja. Nautin mielelläni hyvästä ruoasta ja fiilistelen syysilmaa usein kynttilänvalossa. Tänään piti lähteä ulos lenkille, mutta sateen vuoksi päätinkin jäädä sisälle. Nyt mietin, josko jaksaisin vielä työpäivän päälle tehdä pari tuntia graduani, vai pitäisikö vain luovuttaa ihan suosiolla. Kynttilänvalossa pötköttely kun olisi niin paljon mukavampaa kuin 8h työpäivän jatkaminen vielä graduponnistuksella...

Olen muuten miettinyt blogin osoitteeni vaihtamista. Alussa, kun perustin blogin, halusin painottaa nimenomaan liikuntaa. Nyt kun mukaan on astunut yhä enemmän hyvä olo-aspekti, en enää tunne itseäni blogimaailman fitnesskissaksi. Jotenkin tuo nimi on muutenkin vähän hassu.... :)

Edit.: Piti vielä kirjoittaa, että olen tajunnut miten paljon blogini antaa mulle voimia. Välillä tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä jaksaa kirjoittaa hyviä ja kiinnostavia blogipostauksia kaiken arjen myllerryksen keskellä, mutta sitten kun saan sen tehtyä fiilis on mitä mahtavin (siis kun saan kirjoitettua, en ota kantaa tekstin kiinnostavuuteen tai tasoon :)). Te lukijat jotka olette jaksaneet seurailla mun ärsyttävän epäsäännöllistä kirjoittelua, olette niin ihania!! <3